Kesän viimeinen päivä on hyvä täällä, vielä vähän lämpimällä kalliolla. Saaristo vie sydämen, eikä anna sitä takaisin. Ajattelin että voisin jäädä makoilemaan tänne kunnes sataa. Vähän niin kuin se metrin mittainen kyy, joka oli luonut nahkansa ja jättänyt sen meille löydettäväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti